Hanski sanoo suoraan:

KAUPALLISTEN PALVELUIDEN SIJOITTUMINEN – ONKO NASTOLAN PÄÄTTÄJILLÄ PALLO HUKASSA?

Peruselinkeinoille kyllä on tontteja rakkaassa kotikunnassamme. Niitäkin tiettävästi on liian vähän? Ilman kukoistavaa teollisuutta ja valmistuksen pienyrittäjyyttä tuskin kannattaa haaveilla kunnasta, joka pitkässä juoksussa saisi taloutensa tasapainoon tai ainakin jouduttaisi tätä pitkäksi venyvää prosessia. Julkiset palvelut esimerkiksi koulutus- hoiva- jne. palvelut kyllä kulkevat kuvioissa, ehkä vähän perässä laahaten, mutta kuitenkin koko ajan tarpeiden mukaisesti kehittyen. Ovathan nämä lakisääteisiä kunnalle asetettuja tehtäviä ja tosiasioita, joita kuntalaisen on jopa helppo ymmärtää ja vaatia.

Nastolan Liikekeskuksen nousu ja tuho.

Aikanaan Nastolan kaupallisten palvelujen kehittämiseksi kuntaan suunniteltiin ja kaavoitettiin liikekeskus: Rakokivi. Tämä sillä perusteella, että nauhataajamaksi kehittyvä silloinen yhdyskunta tarvitsi selvän veturin, jotta emme jäisi tällä kapealla asumis- ja asiointi vyöhykkeellä ympäristökuntien kaupallisten palveluiden jalkoihin. Luonnollisesti annettiin alakeskuksille Villähde ja Kirkonkylä kaavalliset mahdollisuudet tarjota palveluita jalankulkuetäisyydellä kauppoihin. Uusikylä-Kanerva taisi näissä talkoissa jäädä unholaan. Ehkä ei vielä ajateltu, että se silloin olisi ollut nähtävissä tulevaisuuden alakeskuksena.

Tämä toimi tietenkin aikansa ihan kohtuullisesti. Sitten kaupan rakenne alkoi muuttua ja ostosmatkat Liikekeskukseen vähenivät. Ajan virtausten mukaisesti myös täällä kaavoitettiin tilaa taajaman ulkopuolelle ”ison tien” varteen. Halpahallin tulo uudelle alueelle ei vielä isommin hetkauttanut ja sitten tuli suurehko S-market, joka nyt hakee asetelmiaan Nastolan asiointivirroista. Näiden muutosten seuraukset on nyt nähtävissä ja tietenkin laskusuhdanne eli taantuma tuntuu kaikkialla.

Verkkokauppa ei Nastolassa vie Euroja muualle, kun täällä ei ole enää juurikaan erikoistavarakauppaa, josta nettikauppa veisi yhä kasvaa osuuttaan. Päinvastoin tämä ”etäkaupan” kasvu pikemminkin pysäyttää asiakkaita ja uusi asiakasvirta vie paikkoihin, joista ostokset voi noutaa. Onneksi näitä noutopisteitä on paikkakunnalla.

Onko meillä liikekeskus vai ei?

Onko kuntalaisen edun mukaista, että annamme Liikekeskuksen rappeutua? Vastaan, että ei ole. Jos unohdamme Rakokiven liike-elämän uinumaan syvenevää unta, niin viemme nastolalaisten mahdollisuudet monipuoliseen asiointiin asuinpaikkansa lähellä. Suurehkossa, lähes kaupunkimaisessa taajamassa pitää olla selvä hyvinvoiva keskus, jossa erilaiset monipuoliset palvelut luovat asumisviihtyvyyttä ja pitävät asukkaat paikkakunnalla. Liikekeskus oikein hoidettuna antaa tähän mahdollisuuden. Muussa tapauksessa menetämme työpaikkoja, kasvua, verotuloja, viihtyvyyttä. Tätä luetteloa voisi jatkaa.

Tarttis tehdä jotain!

Nastolan Elinkeinoneuvottelukunnassa (ENK) olemme kartoittaneet tilannetta.  Toteamme, että kuntapäättäjät eivät pidä Liikekeskuksen kehittämistä riittävän tärkeänä. Asiassa tarvitaan selvää arvokeskustelua ja päätöksiä. Nastolan kunnan talousvaikeudet ovat tiedossa, mutta koskaan ei ole niin huono aika, ettei voida tehdä mitään paremman tulevaisuuden eteen tälläkin alueella. Samaten oletamme yrittäjiltä rohkeutta ja näkemyksiä tulevaisuudesta. ENK:ssa emme sinänsä voi tehdä mitään, koska meillä ei ole taloudellisia resursseja, mutta voimme olla käytettävissä kunnan, kuntalaisten ja yrittäjien välisissä asioinneissa ja ennen kaikkea luomassa edellytyksiä hyvälle yhteistoiminnalle.

Kaupallisin  terveisin:

Hanski Nieminen, yrittäjä vielä vaan.